Älyliikenne

Mitä on älyliikenne?

Älyliikenteellä tarkoitetaan liikenteen sujuvuuden tai turvallisuuden parantamista tieto- ja viestintätekniikan avulla. Älykkäillä ratkaisuilla kansalaisen on helpompi ja ennakoivampaa liikkua, valitsi hän sitten oman auton tai joukkoliikenteen.

Älyliikenteellä pyritään siirtämään liikennepolitiikan keskeinen huomio liikenneverkkojen rakentamisesta ja ylläpidosta matkojen ja kuljetusten toimivuuteen.

• Älyliikenne on kestävää kehitystä
• Älyliikenne kohtelee yhdenvertaisesti
• Helpot ja edulliset palvelut
• Yksityisyyttä kunnioitetaan
• Tuttuja ratkaisuja käytetään hyväksi
• Palvelut pelaavat yhteen
• Verkostoyhteistyö on vahvaa

Älyliikenne hallitusohjelmassa

Jyrki Kataisen johtaman hallituksen ohjelmassa painotetaan älyliikenteen merkitystä. Ohjelmaan on kirjattu, että hallitus edistää älyliikenteen uusia palveluja, taloudellista ohjausta ja innovaatioita kansallisen älyliikenteen strategian pohjalta.

Tarkoituksena on, että tuetaan liikenteen tehokkuuden kehittämistä.Lisäksi hallitus selvittää satelliittipaikannukseen perustuvien tienkäyttömaksujen käyttöönottoa sekä päättää vaalikauden alussa ensimmäisenä käynnistyvät uudet kehittämishankkeet.

Kansallinen älyliikenteen strategia

Kansallisen älyliikenteen strategian tavoitteena on nostaa Suomi merkittäväksi älyliikenteen palveluiden ja tuotteiden tuottajaksi ja viejäksi. Lisäksi innovaatioiden laajamittaista käyttöä edistetään sekä turvataan älyliikenteelle kattava ja korkealaatuinen infrastruktuuri.

Tarkoituksena on kytkeä älyliikenteen tarjoamat mahdollisuudet tiiviisti liikennepoliittisiin tavoitteisiin. Toimenpidesuunnitelma on tehty vuosille 2010 - 2015. Hallitus teki strategian pohjalta valmistellun periaatepäätöksen älyliikenteen edistämisestä 15.4.2010.

Liikennepolitiikan uudistamisessa käytetään keskeisenä keinona tieto- ja viestintätekniikkaa. Tavoitteena on kasvattaa liikennejärjestelmän palvelukykyä ja väylänpidon tuottavuutta, parantaa liikenneturvallisuutta, lisätä joukkoliikenteen käyttöä, pyöräilyä ja jalankulkua sekä edistää ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteita.

Toimialan aktiivista kansainvälistämistä ja osallistumista kansainväliseen toimintaan edistetään. Lisäksi turvataan tiedon helppo ja edullinen saatavuus älyliikenteen palveluille.

Kansallisessa älyliikenteen strategiassa on kahdeksan kärkihanketta, joiden taloudellisista vaikutuksista on tehty euromääräiset arviot. Strategiassa esitellään myös, miten hallinnon, elinkeinoelämän ja muiden toimijoiden välinen työn- ja vastuunjako sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus tulisi tulevaisuudessa järjestää.

Strategiassa vuoteen 2020 mennessä saavutettaviksi asetetut tavoitteet

• Väylänpidon ja liikennejärjestelmän tuottavuus kasvaa
  kymmenen prosenttia yleistä kehitystä enemmän
• Tieliikenteessä säästyy 50 ihmishenkeä vuodessa
• Logistiikkakustannuksissa on lähennytty kilpailijamaita
• Ruuhkautumisen aikaviiveissä 20 prosentin vähennys
• Joukko- ja kevyen liikenteen markkinaosuus kasvaa
  20 prosenttia
  

Älyliikenteen visio 2020: Älykäs liikennejärjestelmämme on maailman edistyneimpiä

• Liikennepalvelut ovat parempia, sujuvampia, ympäristölle
  ystävällisempiä ja turvallisempia
• Matkustajat ovat reaaliajassa informoituja liikenteen
  olosuhteista
• Infrastruktuuri on tehokkaassa käytössä
  Liikennepolitiikka ratkoo liikkumisen ongelmia, ei vain rakenna
  väyliä
• Tehokas logistiikka parantaa kilpailukykyä
• Suomi on merkittävä toimija älyliikenteen globaaleilla
  markkinoilla.Suomen ja Venäjän välistä liikennettä sujuvammaksi älyliikennehankkeella

FITSRUS-hankke

Suomen ja Venäjän rajanylittävää liikennettä pyritään parantamaan FITSRUS-hankkeella. Hankkeen tarkoituksena on edistää maiden rajat ylittävien palveluiden syntymistä ja sitä kautta liikenteen sujuvuuden parantamista. Tarkoitus on myös lisätä suomalaisten ja venäläisten yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden yhteistyötä.

Tavoitteena on, että älyliikenteen palveluiden avulla pystytään parantamaan henkilöliikenteen ja kuljetusten turvallisuutta, tehokkuutta ja ympäristöystävällisyyttä.

Liikenne- ja viestintäministeriö on hankkeen tilaaja ja ohjaaja. Suomen puolelta hankkeessa on mukana VTT, Sito Oy, TIEKE, NSN Oy, Indagon Oy, Vaisala Oyj ja Siemens Osakeyhtiö.