LVM 120 vuotta - Roppakaupalla uutta tekniikkaa ja tv-kanavia

Televisiotoiminta on muuttunut rajusti viime vuosikymmeninä. Yhden valtionyhtiön kahdesta kanavasta on siirrytty ylenpalttiseen kaupalliseen kanavatarjontaan, jonka mahdollistaa uusi digitaalinen tv-tekniikka. Viestintäneuvos Ismo Kososen mukaan internetistä on lähivuosina tulossa tv-ohjelmien tärkein jakelukanava.

Kaupallisen televisiotoiminnan kehitys on alkanut Suomessa aikaisin ja tapahtunut pikku hiljaa, kun muissa Pohjoismaissa tv-toiminta vapautui selvästi myöhemmin ja kertarysäyksenä. Tv-kanavien lisääntyminen on kulkenut rinnakkain tekniikan kehittymisen kanssa. Digi-tv:n tuleminen 2000-luvun alussa on ollut alan suurin mullistus.
– Vaikka digitaaliseen tv-toimintaan hyppääminen näytti tapahtuvan nopeasti, siirtymistä valmisteltiin hyvin pitkään, yli kymmenen vuotta. Tekniset työryhmät alkoivat Euroopassa miettiä standardeja ja kehityslinjoja jo 1990-luvun alussa, LVM:n viestintäpolitiikan osastolla työskentelevä Kosonen kertoo.
– Yhtenä digi-tv:tä edeltävänä teknologisena sivujuonteena oli kaapelitelevision kehitys 1980-luvulla. Se omalta osaltaan raivasi tilaa kaupalliselle tv-toiminnalle ja Suomen liberaalille tv-politiikalle.
Digitalisoinnin ansiosta kanavien määrää aikaisemmin hillinnyt taajuusrajoite poistui. Suomalaisille tuli tarjolle valtava määrä tv-kanavia, joista osa on menestynyt ja osa ei.
Kososen mukaan silmiinpistävää on se, että vahvoja uusia toimijoita ei ole syntynyt Suomen tv-kentälle. Yleisradio ja kaksi kotimaista kaupallista tahoa, MTV3 ja Nelonen, hallitsevat markkinoita edelleen.

EU toi täsmälliset säädökset

Digitaalinen tv on osa tietoyhteiskuntakehitystä. Moderni, koko maan kattava ja kaikki suomalaiset tavoittava tv-verkko antaa kansalaisille yhdenmukaiset mahdollisuudet hyödyntää television tarjontaa. Kososen mukaan kattava digi-tv-verkko on myös osaltaan tukenut kotimaista tv:n sisältötuotantoa.
Eurooppalaisessa vertailussa Suomi on kulkenut tv-verkkojen kehityksessä maanosan kärjessä. EU:n tavoitteena on, että viimeistään tämän vuoden aikana kaikki unionimaat siirtyvät digitaaliseen televisioon. Tavoite näyttää toteutuvan melko hyvin.
Ennen Euroopan unionin jäsenyyttä Suomessa ei ollut yleistä tv- ja radiotoimintaa koskevaa lakia. EU:n televisiodirektiivin myötä tilanne muuttui ja tv- ja radiotoimintaa koskeva sääntely tuli läpinäkyvämmäksi, esimerkiksi sananvapausmääräysten soveltaminen tv-toimintaan oli kirjattu säädöksiin.
– Valtioneuvoston oli julistettava tv- ja radiotoimiluvat julkisesti haettaviksi ja kaikilla oli mahdollisuus hakea niitä. Toimilupapäätökset piti myös perustella, viestintäneuvos kuvaa muutoksia.

Internetin merkitys korostuu

Kososen arvion mukaan internetistä on jo muutaman vuoden sisällä tulossa tv-ohjelmien pääasiallinen jakelukanava. Kehitystä tukevat ohjelmien jakelukanavien ja päätelaitteiden tekninen kehitys sekä katselijoiden uudet kulutustottumukset. Tv-yhtiöille internet mahdollistaa uusia ansaintamalleja, kun mainontaa voidaan tehdä nykyistä kohdennetummin.
– Internet on järisyttänyt sanomalehdistön ansaintamallia ja liiketoimintaa, ja veikkaan että lähivuosina sama ilmiö nähdään tv-toiminnassa, Kosonen sanoo.
– Ministeriöltä muutos vaatii jatkossakin lainsäädännön kehittämistä. Huomioon on otettava kaksi näkökulmaa: tv-toiminnan kilpailuolosuhteet on pidettävä tasapuolisina, ja samalla on huolehdittava lastensuojelullisista ja muista vastaavista asioista.

Tietolaatikko: Digitaalinen 2000-luku
– Vielä 1980-luvun alussa Yleisradiolla oli monopoli kotimaan sähköisessä mediassa. Mainostelevision ohjelmia näytettiin Ylen kanavilla.
– MTV3 sai oman toimiluvan 1993, Nelonen 1997.
– Digitaaliset tv-lähetykset aloitettiin Suomessa elokuussa 2001.
– Digi-tv löi kunnolla läpi 2004, jolloin noin 96 prosenttia kotitalouksista oli digitaalisen lähetysverkon piirissä.
– Kokonaan digitaaliseen tv-toimintaan siirryttiin elokuussa 2007.

Tekstin on kirjoittanut toimittaja Hasse Härkönen.